Et ehkä tarvitse Effectia

Miten poistaa turhia Effecteja

On kaksi yleistä tapausta, joissa et tarvitse efektejä:

• Et tarvitse efektejä datan muokkaamiseen renderöintiä varten. Esimerkiksi, sanotaan että haluat suodattaa listaa ennen sen näyttämistä. Saatat tuntea houkutuksen efektin kirjoittamiseen, joka päivittää tilamuuttujan, kun lista muuttuu. Kuitenkin tämä on tehottomaa. Kun päivität tilaa, React ensin kutsuu komponenttifunktioitasi laskemaan, mitä tulisi näytölle. Sitten React “kommittaa” nämä muutokset DOMiin päivittäen näytön. Sitten React suorittaa efektit. Jos efektisi myös päivittää välittömästi tilaa, tämä käynnistää koko prosessin alusta! Välttääksesi tarpeettomat renderöintikierrokset, muokkaa kaikki data komponenttiesi ylätasolla. Tuo koodi ajetaan automaattisesti aina kun propsit tai tila muuttuvat.
• Et tarvitse efektejä käsittelemään käyttäjätapahtumia. Esimerkiksi, oletetaan että haluat lähettää /api/buy POST-pyynnön ja näyttää ilmoituksen, kun käyttäjä ostaa tuotteen. Osta-nappulan klikkaustapahtumankäsittelijässä tiedät tarkalleen mitä tapahtui. Kun efekti suoritetaan, et tiedä mitä käyttäjä teki (esimerkiksi, minkä nappulan hän klikkasi). Tämän vuoksi käyttäjätapahtumat käsitellään yleensä vastaavissa tapahtumankäsittelijöissä.

Tarvitset kyllä efektejä synkronoimiseen ulkoisten järjestelmien kanssa. Esimerkiksi voit kirjoittaa efektin, joka pitää jQuery-widgetin synkronoituna Reactin tilan kanssa. Voit myös noutaa tietoja efekteillä: esimerkiksi voit pitää hakutulokset synkronoituna nykyisen hakukyselyn kanssa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että nykyaikaiset kehysratkaisut tarjoavat tehokkaampia sisäänrakennettuja tiedonhakumekanismeja kuin efektien kirjoittaminen suoraan komponentteihin.

Katsotaanpa joitakin yleisiä konkreettisia esimerkkejä saadaksesi oikeanlaisen intuition.

Tilan päivittäminen propsin tai tilan pohjalta

Oletetaan, että sinulla on komponentti, jossa on kaksi tilamuuttujaa: firstName ja lastName. Haluat laskea niistä fullName-nimen yhdistämällä ne. Lisäksi haluat, että fullName päivittyy aina, kun firstName tai lastName muuttuvat. Ensimmäinen vaistosi saattaa olla lisätä fullName-tilamuuttuja ja päivittää se effektissa:

function Form() {
  const [firstName, setFirstName] = useState('Taylor');
  const [lastName, setLastName] = useState('Swift');

  // 🔴 Vältä: turha tila ja tarpeeton Effekti
  const [fullName, setFullName] = useState('');
  useEffect(() => {
    setFullName(firstName + ' ' + lastName);
  }, [firstName, lastName]);
  // ...
}

Tämä on tarpeettoman monimutkainen. Se on myös tehotonta: se suorittaa koko renderöinnin vanhentuneella fullName-arvolla ja päivittää sen sitten välittömästi uudelleen päivitetyllä arvolla. Poista tilamuuttuja ja Effekti:

function Form() {
  const [firstName, setFirstName] = useState('Taylor');
  const [lastName, setLastName] = useState('Swift');
  // ✅ Hyvä: lasketaan renderöinnin aikana
  const fullName = firstName + ' ' + lastName;
  // ...
}

Kun jotain voidaan laskea olemassa olevista propseista tai tilamuuttujista, älä aseta sitä tilaan. Sen sijaan laske se renderöinnin aikana. Tämä tekee koodistasi nopeamman (vältät ylimääräiset “kaskadiset” päivitykset), yksinkertaisemman (poistat osan koodista) ja vähemmän virhealttiin (vältät bugeja, jotka johtuvat tilamuuttujien epäsynkronoinnista). Jos tämä lähestymistapa tuntuu uudelta sinulle, Ajattelu Reactissa selittää, mitä tilaan tulisi laittaa.

Raskaiden laskujen välimuistittaminen

Tämä komponentti laskee visibleTodos-muuttujan ottamalla todos-muuttujan propsina vastaan ja suodattamalla sen filter-propsin perusteella. Saatat tuntea houkutuksen tallentaa tulos tilaan ja päivittää sen Effektin avulla:

function TodoList({ todos, filter }) {
  const [newTodo, setNewTodo] = useState('');

  // 🔴 Vältä: turha tila ja tarpeeton Effekti
  const [visibleTodos, setVisibleTodos] = useState([]);
  useEffect(() => {
    setVisibleTodos(getFilteredTodos(todos, filter));
  }, [todos, filter]);

  // ...
}

Kuten aiemmassa esimerkissä, tämä on sekä tarpeeton että tehoton. Poista ensin tila ja Effekti:

function TodoList({ todos, filter }) {
  const [newTodo, setNewTodo] = useState('');
  // ✅ Tämä on okei jos getFilteredTodos() ei ole hidas.
  const visibleTodos = getFilteredTodos(todos, filter);
  // ...
}

Useiten, tämä koodi on okei! Mutta ehkä getFilteredTodos() on hidas tai sinulla on useita todos kohteita. Tässä tapauksessa et halua laskea getFilteredTodos() uudelleen, jos jokin epäolennainen tilamuuttuja, kuten newTodo, on muuttunut.

Voit välimuistittaa (tai “memoisoida”) kalliin laskutoimituksen käärimällä sen useMemo-Hookin sisään:

import { useMemo, useState } from 'react';

function TodoList({ todos, filter }) {
  const [newTodo, setNewTodo] = useState('');
  const visibleTodos = useMemo(() => {
    // ✅ Ei suoriteta uudelleen, elleivät todos tai filter muutu
    return getFilteredTodos(todos, filter);
  }, [todos, filter]);
  // ...
}

Tai kirjoitettuna yhtenä rivinä:

import { useMemo, useState } from 'react';

function TodoList({ todos, filter }) {
  const [newTodo, setNewTodo] = useState('');
  // ✅ getFilteredTodos()-funktiota ei suoriteta uudelleen, elleivät todos tai filter muutu.
  const visibleTodos = useMemo(() => getFilteredTodos(todos, filter), [todos, filter]);
  // ...
}

Tämä kertoo Reactille, että et halua sisäisen funktion suorittuvan uudelleen, elleivät todos tai filter ole muuttuneet. React muistaa getFilteredTodos()-funktion palautusarvon ensimmäisellä renderöinnillä. Seuraavilla renderöinneillä se tarkistaa, ovatko todos tai filter erilaisia. Jos ne ovat samat kuin viime kerralla, useMemo palauttaa viimeksi tallennetun tuloksen. Mutta jos ne ovat erilaisia, React kutsuu sisäistä funktiota uudelleen (ja tallentaa sen tuloksen).

Funktio, jonka käärit useMemo-Hookin sisään, suoritetaan renderöinnin aikana, joten tämä toimii vain puhtaiden laskutoimitusten kanssa.

console.time('filter taulukko');
const visibleTodos = getFilteredTodos(todos, filter);
console.timeEnd('filter taulukko');

console.time('filter taulukko');
const visibleTodos = useMemo(() => {
  return getFilteredTodos(todos, filter); // Ohita, jos todos ja filter eivät ole muuttuneet.
}, [todos, filter]);
console.timeEnd('filter taulukko');

Kaiken tilan palauttaminen kun propsi muuttuu

ProfilePage komponentti saa userId propsin. Sivulla on kommenttikenttä, ja käytät comment-tilamuuttujaa sen arvon säilyttämiseen. Eräänä päivänä huomaat ongelman: kun navigoit yhdestä profiilista toiseen, comment-tila ei nollaudu. Tämän seurauksena on helppo vahingossa lähettää kommentti väärälle käyttäjän profiilille. Korjataksesi ongelman, haluat tyhjentää comment-tilamuuttujan aina, kun userId muuttuu:

export default function ProfilePage({ userId }) {
  const [comment, setComment] = useState('');

  // 🔴 Vältä: Tilan resetointi prospin muuttuesssa Effektissa
  useEffect(() => {
    setComment('');
  }, [userId]);
  // ...
}

Tämä on tehotonta, koska ProfilePage ja sen lapset renderöityvät ensin vanhentuneella arvolla ja sitten uudelleen. Se on myös monimutkaista, koska sinun täytyisi tehdä tämä jokaisessa komponentissa, jossa on tilaa ProfilePage:n sisällä. Esimerkiksi, jos kommenttikäyttöliittymä on sisäkkäinen, haluat nollata myös sisäkkäisen kommentin tilan.

Sen sijaan, voit kertoa Reactille, että jokainen käyttäjän profiili on käsitteellisesti erilainen profiili antamalla sille eksplisiittisen avaimen. Jaa komponenttisi kahteen ja välitä key-attribuutti ulkoisesta komponentista sisäiseen:

export default function ProfilePage({ userId }) {
  return (
    <Profile
      userId={userId}
      key={userId}
    />
  );
}

function Profile({ userId }) {
  // ✅ Tämä ja muut alla olevat tilat nollautuvat key:n muuttuessa automaattisesti
  const [comment, setComment] = useState('');
  // ...
}

Normaalisti, React säilyttää tilan kun sama komponentti on renderöity samaan paikkaan. Antamalla userId:n key-attribuuttina Profile-komponentille, pyydät Reactia kohtelemaan kahta Profile-komponenttia, joilla on eri userId, kahtena eri komponenttina, jotka eivät jaa tilaa. Aina kun avain (jonka olet asettanut userId:ksi) muuttuu, React luo uudelleen DOMin ja nollaa tilan Profile-komponentissa ja kaikissa sen lapsikomponenteissa. Nyt comment-kenttä tyhjenee automaattisesti navigoidessasi profiilien välillä.

Huomaa, että tässä esimerkissä vain ulkoinen ProfilePage-komponentti on exportattu ja näkyvissä muissa projektin tiedostoissa. Komponentit, jotka renderöivät ProfilePage:a, eivät tarvitse välittää avainta sille: ne välittävät userId:n tavallisena propina. Se, että ProfilePage välittää sen key-attribuuttina sisäiselle Profile-komponentille, on toteutuksen yksityiskohta.

Tilan säätäminen kun propsi muuttuu

Joskus saatat haluat nollata tai säätää osan tilasta propin muuttuessa, mutta et kaikkea.

List komponetti vastaanottaa listan items propsina ja ylläpitää valittua kohdetta selection-tilamuuttujassa. Haluat nollata selection-tilan null:ksi aina kun items-propiin tulee eri taulukko:

function List({ items }) {
  const [isReverse, setIsReverse] = useState(false);
  const [selection, setSelection] = useState(null);

  // 🔴 Vältä: Tilan säätämistä propsin muutoksen pohjalta Effektissa
  useEffect(() => {
    setSelection(null);
  }, [items]);
  // ...
}

Tämä myöskään ei ole ideaali. Joka kerta kun items muuttuu, List ja sen lapsikomponentit renderöityvät ensin vanhentuneella selection-arvolla. Sitten React päivittää DOMin ja suorittaa Efektit. Lopuksi, setSelection(null)-kutsu aiheuttaa uuden renderöinnin List-komponentille ja sen lapsikomponenteille, käynnistäen tämän koko prosessin uudelleen.

Aloita poistamalla Effekti. Sen sijaan, säädä tila suoraan renderöinnin aikana:

function List({ items }) {
  const [isReverse, setIsReverse] = useState(false);
  const [selection, setSelection] = useState(null);

  // Parempi: Säädä tila renderöinnin aikana
  const [prevItems, setPrevItems] = useState(items);
  if (items !== prevItems) {
    setPrevItems(items);
    setSelection(null);
  }
  // ...
}

Tiedon tallentaminen edellisistä renderöinneistä kuten tässä voi olla hankalaa ymmärtää, mutta se on parempi kuin saman tilan päivittäminen Effektissa. Yllä olevassa esimerkissä setSelection kutsutaan suoraan renderöinnin aikana. React renderöi List-komponentin välittömästi sen jälkeen, kun se poistuu return-lauseella. React ei ole vielä renderöinyt List-lapsia tai päivittänyt DOMia, joten tämän avulla List-lapset voivat ohittaa vanhentuneen selection-arvon renderöinnin.

Kun päivität komponenttia kesken renderöinnin, React heittää pois palautetun JSX:n ja välittömästi yrittää renderöintiä uudelleen. Välttääksesi hyvin hitaat kaskadiset uudelleenyritykset, React sallii saman komponentin tilapäivityksen renderöinnin aikana. Jos päivität toisen komponentin tilaa renderöinnin aikana, näet virheen. Ehto kuten items !== prevItems on tarpeen välttääksesi silmukoita. Voit säätää tilaa tällä tavalla, mutta kaikki muut sivuvaikutukset (kuten DOMin muuttaminen tai timeoutin asettaminen) tulisi pysyä tapahtumankäsittelijöissä tai Efekteissä pitääksesi komponentit puhtaina.

Vaikka tämä malli on tehokkaampi kuin Effect, useimpien komponenttien ei pitäisi tarvita sitäkään. Riippumatta siitä, miten teet sen, tilan säätäminen propsien tai muiden tilojen pohjalta tekee datavirrasta vaikeampaa ymmärtää ja debugata. Tarkista aina, voitko nollata kaiken tilan avaimella tai laskea kaiken renderöinnin aikana sen sijaan. Esimerkiksi, sen sijaan, että tallentaisit (ja nollaisit) valitun kohteen, voit tallentaa valitun kohteen ID:n:

function List({ items }) {
  const [isReverse, setIsReverse] = useState(false);
  const [selectedId, setSelectedId] = useState(null);
  // ✅ Laske kaikki renderöinnin aikana
  const selection = items.find(item => item.id === selectedId) ?? null;
  // ...
}

Nyt ei ole tarvetta “säätää” tilaa ollenkaan. Jos kohde valitulla ID:llä on listassa, se pysyy valittuna. Jos ei ole, renderöinnin aikana laskettu selection tulee olemaan null sillä yhtään vastaavaa kohdetta ei löytynyt. Tämä käyttäytyminen erilainen, mutta väitetysti parempi, koska useimmat muutokset items-propsissa säilyttävät valinnan.

Logiikan jakaminen tapahtumakäsittelijöiden kesken

Sanotaan, että sinulla on tuotesivu, jossa on kaksi painiketta (Osta ja Siirry kassalle), jotka molemmat antavat sinun ostaa tuotteen. Haluat näyttää ilmoituksen aina, kun käyttäjä laittaa tuotteen ostoskoriin. showNotification()-funktion kutsuminen molempien painikkeiden klikkaustapahtumankäsittelijöissä tuntuu toistuvalta, joten saatat tuntea houkutuksen laittaa tämä logiikka Effectiin:

function ProductPage({ product, addToCart }) {
  // 🔴 Vältä: Tapahtumakohtainen logiikka Effektissa
  useEffect(() => {
    if (product.isInCart) {
      showNotification(`Lisätty ${product.name} ostoskoriin!`);
    }
  }, [product]);

  function handleBuyClick() {
    addToCart(product);
  }

  function handleCheckoutClick() {
    addToCart(product);
    navigateTo('/checkout');
  }
  // ...
}

Tämä Effekti on turha. Se todennäköisesti tulee aiheuttamaan bugeja. Esimerkiksi, sanotaan, että sovelluksesi “muistaa” ostoskorin sivulatausten välillä. Jos lisäät tuotteen ostoskoriin kerran ja päivität sivua, ilmoitus tulee näkyviin uudestaan. Se tulee näkymään joka kerta, kun päivität tuotteen sivun. Tämä johtuu siitä, että product.isInCart on jo true sivun latauksessa, joten yllä oleva Effekti kutsuu showNotification()-funktiota.

Kun et ole varma, pitäisikö koodin olla Effektissa vai tapahtumankäsittelijässä, kysy itseltäsi miksi tämä koodi täytyy ajaa. Käytä Effektejä vain koodille, joka täytyy ajaa koska komponentti näytettiin käyttäjälle. Tässä esimerkissä ilmoituksen tulisi näkyä koska käyttäjä painoi nappia, ei koska sivu näytettiin! Poista Effekti ja laita jaettu logiikka funktioon, jota kutsutaan molemmista tapahtumankäsittelijöistä:

function ProductPage({ product, addToCart }) {
  // ✅ Tapahtumakohtainen logiikka kutsutaan tapahtumankäsittelijöistä
  function buyProduct() {
    addToCart(product);
    showNotification(`Lisätty ${product.name} ostoskoriin!`);
  }

  function handleBuyClick() {
    buyProduct();
  }

  function handleCheckoutClick() {
    buyProduct();
    navigateTo('/checkout');
  }
  // ...
}

Tämä sekä poistaa turhan Effektin sekä korjaa bugin.

POST pyynnön lähettäminen

Tämä Form komponentti lähettää kahdenlaisia POST-pyyntöjä. Se lähettää analytiikkatapahtuman kun se renderöidään. Kun täytät lomakkeen ja painat Lähetä-nappia, se lähettää POST-pyynnön /api/register-päätepisteeseen:

function Form() {
  const [firstName, setFirstName] = useState('');
  const [lastName, setLastName] = useState('');

  // ✅ Tämä logiikka tulisi suorittaa sillä komponentti näytettiin
  useEffect(() => {
    post('/analytics/event', { eventName: 'visit_form' });
  }, []);

  // 🔴 Vältä: Tapahtumakohtainen logiikka Effektissa
  const [jsonToSubmit, setJsonToSubmit] = useState(null);
  useEffect(() => {
    if (jsonToSubmit !== null) {
      post('/api/register', jsonToSubmit);
    }
  }, [jsonToSubmit]);

  function handleSubmit(e) {
    e.preventDefault();
    setJsonToSubmit({ firstName, lastName });
  }
  // ...
}

Otetaan käyttöön sama kriteeri kuin edellisessä esimerkissä.

Analytiikka-POST-pyynnön tulisi pysyä Effektissa. Tämä johtuu siitä, että syy lähettää analytiikkatapahtuma on se, että lomake näytettiin. (Se tultaisiin suorittamaan kahdesti kehitysvaiheessa, mutta katso täältä miten hoitaa se.)

Kuitenkin, /api/register POST-pyyntö ei ole aiheutettu lomakkeen näyttämisestä. Haluat lähettää pyynnön vain yhteen tiettyyn aikaan: kun käyttäjä painaa nappia. Se tulisi tapahtua vain tässä tiettynä vuorovaikutuksena. Poista toinen Effekti ja siirrä POST-pyyntö tapahtumankäsittelijään:

function Form() {
  const [firstName, setFirstName] = useState('');
  const [lastName, setLastName] = useState('');

  // ✅ Hyvä: Logiikka suoritetaan, koska komponentti näytettiin
  useEffect(() => {
    post('/analytics/event', { eventName: 'visit_form' });
  }, []);

  function handleSubmit(e) {
    e.preventDefault();
    // ✅ Hyvä: Tapahtumakohtainen logiikka on tapahtumakäsittelijässä
    post('/api/register', { firstName, lastName });
  }
  // ...
}

Kun valitset laitatko logiikan tapahtumankäsittelijään vai Effektiin, pääkysymys, johon sinun täytyy vastata on minkä tyyppistä logiikkaa se on käyttäjän näkökulmasta. Jos tämä logiikka on aiheutettu tietystä vuorovaikutuksesta, pidä se tapahtumankäsittelijässä. Jos se on aiheutettu käyttäjän näkemisestä komponentin ruudulla, pidä se Effektissä.

Laskutoimitusten ketjutus

Joskus saatat tuntea houkutuksen ketjuttaa Efektejä, jotka kumpikin säätävät tilaa toisen tilan pohjalta:

function Game() {
  const [card, setCard] = useState(null);
  const [goldCardCount, setGoldCardCount] = useState(0);
  const [round, setRound] = useState(1);
  const [isGameOver, setIsGameOver] = useState(false);

  // 🔴 Avoid: Chains of Effects that adjust the state solely to trigger each other
  useEffect(() => {
    if (card !== null && card.gold) {
      setGoldCardCount(c => c + 1);
    }
  }, [card]);

  useEffect(() => {
    if (goldCardCount > 3) {
      setRound(r => r + 1)
      setGoldCardCount(0);
    }
  }, [goldCardCount]);

  useEffect(() => {
    if (round > 5) {
      setIsGameOver(true);
    }
  }, [round]);

  useEffect(() => {
    alert('Good game!');
  }, [isGameOver]);

  function handlePlaceCard(nextCard) {
    if (isGameOver) {
      throw Error('Game already ended.');
    } else {
      setCard(nextCard);
    }
  }

  // ...

Tässä koodissa on kaksi ongelmaa.

Ensimmäinen ongelma on, että se on hyvin tehoton: komponentti (ja sen lapset) täytyy renderöidä uudelleen jokaisen set-kutsun välillä ketjussa. Yllä olevassa esimerkissä, pahimmassa tapauksessa (setCard → renderöi → setGoldCardCount → renderöi → setRound → renderöi → setIsGameOver → renderöi) on kolme tarpeetonta uudelleenrenderöintiä puussa.

Vaikka se ei olisi hidas, koodisi eläessä tulet törmäämään tilanteisiin, joissa “ketju” jonka kirjoitit, ei vastaa uusia vaatimuksia. Kuvittele, että olet lisäämässä tapaa selata pelin siirtohistoriaa. Tämä tehdään päivittämällä jokainen tilamuuttuja arvoon menneisyydestä. Kuitenkin, card-tilan asettaminen menneisyyden arvoon aiheuttaisi Efektiketjun uudelleen ja muuttaisi näytettävää dataa. Tällainen koodi on usein jäykkää ja haurasta.

Tässä tilanteessa on parempi laskea mitä voit renderöinnin aikana ja säätää tilaa tapahtumankäsittelijässä:

function Game() {
  const [card, setCard] = useState(null);
  const [goldCardCount, setGoldCardCount] = useState(0);
  const [round, setRound] = useState(1);

  // ✅ Lakse mitä voit renderöinnin aikana
  const isGameOver = round > 5;

  function handlePlaceCard(nextCard) {
    if (isGameOver) {
      throw Error('Game already ended.');
    }

    // ✅ Laske koko seuraava tila tapahtumakäsittelijässä
    setCard(nextCard);
    if (nextCard.gold) {
      if (goldCardCount <= 3) {
        setGoldCardCount(goldCardCount + 1);
      } else {
        setGoldCardCount(0);
        setRound(round + 1);
        if (round === 5) {
          alert('Good game!');
        }
      }
    }
  }

  // ...

Tämä on paljon tehokkaampaa. Myöskin, jos toteutat tavan katsoa siirtohistoriaa, voit nyt asettaa jokaisen tilamuuttujan menneisyyden arvoon käynnistämättä Efektiketjua, joka säätää jokaista muuta arvoa. Jos tarvitset uudelleenkäytettävää logiikkaa useiden tapahtumankäsittelijöiden välillä, voit irroittaa funktion ja kutsua sitä näistä käsittelijöistä.

Muista, että tapahtumankäsittelijöissä tila käyttäytyy kuin tilannekuva. Esimerkiksi, vaikka kutsuisit setRound(round + 1), round-muuttuja heijastaa arvoa siihen aikaan, kun käyttäjä painoi nappia. Jos tarvitset seuraavan arvon laskutoimituksiin, määrittele se manuaalisesti kuten const nextRound = round + 1.

Joissain tapauksissa, et voi laskea seuraavaa tilaa suoraan tapahtumankäsittelijässä. Esimerkiksi, kuvittele lomake, jossa on useita alasvetovalikoita, joiden seuraavat vaihtoehdot riippuvat edellisen alasvetovalikon valitusta arvosta. Tällöin Efektiketju on sopiva, koska synkronoit verkon kanssa.

Sovelluksen alustaminen

Osa logiikasta tulisi suorittaa kerran kun sovellus alustetaan.

Saatat tuntea houkutuksen laittaa se Effektiin pääkomponenttiin:

function App() {
  // 🔴 Vältä: Effektit logiikalla, joka tulisi suorittaa vain kerran
  useEffect(() => {
    loadDataFromLocalStorage();
    checkAuthToken();
  }, []);
  // ...
}

Kuitenkin, tulet nopeasti huomaamaan, että se suoritetaan kahdesti kehitysvaiheessa. Tämä voi aiheuttaa ongelmia—esimerkiksi, se voi mitätöidä autentikointitokenin, koska funktio ei ollut suunniteltu kutsuttavaksi kahdesti. Yleisesti ottaen, komponenttiesi tulisi olla joustavia uudelleenmounttaukselle. Pääkomponenttisi mukaanlukien.

Vaikka sitä ei välttämättä koskaan uudelleenmountata käytännössä tuotannossa, samojen rajoitteiden noudattaminen kaikissa komponenteissa tekee koodin siirtämisestä ja uudelleenkäytöstä helpompaa. Jos jotain logiikkaa täytyy suorittaa kerran sovelluksen latauksessa sen sijaan, että se suoritettaisiin kerran komponentin mounttauksessa, lisää pääkomponenttiin muuttuja, joka seuraa onko se jo suoritettu:

let didInit = false;

function App() {
  useEffect(() => {
    if (!didInit) {
      didInit = true;
      // ✅ Suoritetaan vain kerran sovelluksen alustuksessa
      loadDataFromLocalStorage();
      checkAuthToken();
    }
  }, []);
  // ...
}

Voit myös suorittaa sen moduulin alustuksen aikana ja ennen kuin sovellus renderöidään:

if (typeof window !== 'undefined') { // Tarkista, olemmeko selaimessa.
   // ✅ Suoritetaan vain kerran alustuksessa
  checkAuthToken();
  loadDataFromLocalStorage();
}

function App() {
  // ...
}

Ylätasolla oleva koodi suoritetaan kerran kun komponenttisi importataan—vaikka sitä ei tultaisi renderöimään. Välttääksesi hidastumista tai yllättävää käytöstä importatessa satunnaisia komponentteja, älä käytä tätä mallia liikaa. Pidä sovelluksen laajuinen alustuslogiikka juurikomponenttimoduuleissa kuten App.js tai sovelluksesi sisäänkäynnissä.

Tilamuutosten ilmoittaminen pääkomponentille

Let’s say you’re writing a Toggle component with an internal isOn state which can be either true or false. There are a few different ways to toggle it (by clicking or dragging). You want to notify the parent component whenever the Toggle internal state changes, so you expose an onChange event and call it from an Effect:

function Toggle({ onChange }) {
  const [isOn, setIsOn] = useState(false);

  // 🔴 Avoid: The onChange handler runs too late
  useEffect(() => {
    onChange(isOn);
  }, [isOn, onChange])

  function handleClick() {
    setIsOn(!isOn);
  }

  function handleDragEnd(e) {
    if (isCloserToRightEdge(e)) {
      setIsOn(true);
    } else {
      setIsOn(false);
    }
  }

  // ...
}

Like earlier, this is not ideal. The Toggle updates its state first, and React updates the screen. Then React runs the Effect, which calls the onChange function passed from a parent component. Now the parent component will update its own state, starting another render pass. It would be better to do everything in a single pass.

Delete the Effect and instead update the state of both components within the same event handler:

function Toggle({ onChange }) {
  const [isOn, setIsOn] = useState(false);

  function updateToggle(nextIsOn) {
    // ✅ Good: Perform all updates during the event that caused them
    setIsOn(nextIsOn);
    onChange(nextIsOn);
  }

  function handleClick() {
    updateToggle(!isOn);
  }

  function handleDragEnd(e) {
    if (isCloserToRightEdge(e)) {
      updateToggle(true);
    } else {
      updateToggle(false);
    }
  }

  // ...
}

With this approach, both the Toggle component and its parent component update their state during the event. React batches updates from different components together, so there will only be one render pass.

You might also be able to remove the state altogether, and instead receive isOn from the parent component:

// ✅ Also good: the component is fully controlled by its parent
function Toggle({ isOn, onChange }) {
  function handleClick() {
    onChange(!isOn);
  }

  function handleDragEnd(e) {
    if (isCloserToRightEdge(e)) {
      onChange(true);
    } else {
      onChange(false);
    }
  }

  // ...
}

“Lifting state up” lets the parent component fully control the Toggle by toggling the parent’s own state. This means the parent component will have to contain more logic, but there will be less state overall to worry about. Whenever you try to keep two different state variables synchronized, try lifting state up instead!

Tiedon välittäminen pääkomponentille

This Child component fetches some data and then passes it to the Parent component in an Effect:

function Parent() {
  const [data, setData] = useState(null);
  // ...
  return <Child onFetched={setData} />;
}

function Child({ onFetched }) {
  const data = useSomeAPI();
  // 🔴 Avoid: Passing data to the parent in an Effect
  useEffect(() => {
    if (data) {
      onFetched(data);
    }
  }, [onFetched, data]);
  // ...
}

In React, data flows from the parent components to their children. When you see something wrong on the screen, you can trace where the information comes from by going up the component chain until you find which component passes the wrong prop or has the wrong state. When child components update the state of their parent components in Effects, the data flow becomes very difficult to trace. Since both the child and the parent need the same data, let the parent component fetch that data, and pass it down to the child instead:

function Parent() {
  const data = useSomeAPI();
  // ...
  // ✅ Good: Passing data down to the child
  return <Child data={data} />;
}

function Child({ data }) {
  // ...
}

This is simpler and keeps the data flow predictable: the data flows down from the parent to the child.

Tilaaminen ulkoiseen varastoon

Sometimes, your components may need to subscribe to some data outside of the React state. This data could be from a third-party library or a built-in browser API. Since this data can change without React’s knowledge, you need to manually subscribe your components to it. This is often done with an Effect, for example:

function useOnlineStatus() {
  // Not ideal: Manual store subscription in an Effect
  const [isOnline, setIsOnline] = useState(true);
  useEffect(() => {
    function updateState() {
      setIsOnline(navigator.onLine);
    }

    updateState();

    window.addEventListener('online', updateState);
    window.addEventListener('offline', updateState);
    return () => {
      window.removeEventListener('online', updateState);
      window.removeEventListener('offline', updateState);
    };
  }, []);
  return isOnline;
}

function ChatIndicator() {
  const isOnline = useOnlineStatus();
  // ...
}

Here, the component subscribes to an external data store (in this case, the browser navigator.onLine API). Since this API does not exist on the server (so it can’t be used for the initial HTML), initially the state is set to true. Whenever the value of that data store changes in the browser, the component updates its state.

Although it’s common to use Effects for this, React has a purpose-built Hook for subscribing to an external store that is preferred instead. Delete the Effect and replace it with a call to useSyncExternalStore:

function subscribe(callback) {
  window.addEventListener('online', callback);
  window.addEventListener('offline', callback);
  return () => {
    window.removeEventListener('online', callback);
    window.removeEventListener('offline', callback);
  };
}

function useOnlineStatus() {
  // ✅ Good: Subscribing to an external store with a built-in Hook
  return useSyncExternalStore(
    subscribe, // React won't resubscribe for as long as you pass the same function
    () => navigator.onLine, // How to get the value on the client
    () => true // How to get the value on the server
  );
}

function ChatIndicator() {
  const isOnline = useOnlineStatus();
  // ...
}

This approach is less error-prone than manually syncing mutable data to React state with an Effect. Typically, you’ll write a custom Hook like useOnlineStatus() above so that you don’t need to repeat this code in the individual components. Read more about subscribing to external stores from React components.

Tiedon haku

Many apps use Effects to kick off data fetching. It is quite common to write a data fetching Effect like this:

function SearchResults({ query }) {
  const [results, setResults] = useState([]);
  const [page, setPage] = useState(1);

  useEffect(() => {
    // 🔴 Avoid: Fetching without cleanup logic
    fetchResults(query, page).then(json => {
      setResults(json);
    });
  }, [query, page]);

  function handleNextPageClick() {
    setPage(page + 1);
  }
  // ...
}

You don’t need to move this fetch to an event handler.

This might seem like a contradiction with the earlier examples where you needed to put the logic into the event handlers! However, consider that it’s not the typing event that’s the main reason to fetch. Search inputs are often prepopulated from the URL, and the user might navigate Back and Forward without touching the input.

It doesn’t matter where page and query come from. While this component is visible, you want to keep results synchronized with data from the network for the current page and query. This is why it’s an Effect.

However, the code above has a bug. Imagine you type "hello" fast. Then the query will change from "h", to "he", "hel", "hell", and "hello". This will kick off separate fetches, but there is no guarantee about which order the responses will arrive in. For example, the "hell" response may arrive after the "hello" response. Since it will call setResults() last, you will be displaying the wrong search results. This is called a “race condition”: two different requests “raced” against each other and came in a different order than you expected.

To fix the race condition, you need to add a cleanup function to ignore stale responses:

function SearchResults({ query }) {
  const [results, setResults] = useState([]);
  const [page, setPage] = useState(1);
  useEffect(() => {
    let ignore = false;
    fetchResults(query, page).then(json => {
      if (!ignore) {
        setResults(json);
      }
    });
    return () => {
      ignore = true;
    };
  }, [query, page]);

  function handleNextPageClick() {
    setPage(page + 1);
  }
  // ...
}

This ensures that when your Effect fetches data, all responses except the last requested one will be ignored.

Handling race conditions is not the only difficulty with implementing data fetching. You might also want to think about caching responses (so that the user can click Back and see the previous screen instantly), how to fetch data on the server (so that the initial server-rendered HTML contains the fetched content instead of a spinner), and how to avoid network waterfalls (so that a child can fetch data without waiting for every parent).

These issues apply to any UI library, not just React. Solving them is not trivial, which is why modern frameworks provide more efficient built-in data fetching mechanisms than fetching data in Effects.

If you don’t use a framework (and don’t want to build your own) but would like to make data fetching from Effects more ergonomic, consider extracting your fetching logic into a custom Hook like in this example:

function SearchResults({ query }) {
  const [page, setPage] = useState(1);
  const params = new URLSearchParams({ query, page });
  const results = useData(`/api/search?${params}`);

  function handleNextPageClick() {
    setPage(page + 1);
  }
  // ...
}

function useData(url) {
  const [data, setData] = useState(null);
  useEffect(() => {
    let ignore = false;
    fetch(url)
      .then(response => response.json())
      .then(json => {
        if (!ignore) {
          setData(json);
        }
      });
    return () => {
      ignore = true;
    };
  }, [url]);
  return data;
}

You’ll likely also want to add some logic for error handling and to track whether the content is loading. You can build a Hook like this yourself or use one of the many solutions already available in the React ecosystem. Although this alone won’t be as efficient as using a framework’s built-in data fetching mechanism, moving the data fetching logic into a custom Hook will make it easier to adopt an efficient data fetching strategy later.

In general, whenever you have to resort to writing Effects, keep an eye out for when you can extract a piece of functionality into a custom Hook with a more declarative and purpose-built API like useData above. The fewer raw useEffect calls you have in your components, the easier you will find to maintain your application.